Festarielämää

"Suora toiminta ja vĂ€kivallottomuus eivĂ€t poissulje toisiaan” - ilmastonmuutos ja keinot sen torjumiseksi

La 16.11.2013 19:05

Klikkaa Rokumentin perjantaiseminaarin aiheena oli Sini Saarelan vangitsemisen myötÀ paljon puhuttanut ilmastonmuutos ja suora toiminta. Seminaarissa pohdittiin muun muassa, missÀ kulkee hyvÀksyttÀvÀn aktivismin raja - lain noudattamisessa, vai jossain muualla.

Tilaisuuden puheenjohtajana toimi ItÀ-Suomen yliopiston professori Ari Lehtinen, ja keskustelun alustajina olivat paikalla Greenpeacen aktivisti Annastiina Airaksinen, Greenpeacen kampanjoitsija Sini Harkki, SDP:n kansanedustaja Riitta Myller, VihreÀn liiton varapuheenjohtaja ja Joensuun kaupunginvaltuutettu Krista Mikkonen sekÀ Kokoomusnuorten Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Teemu Tertsunen. Myös seminaarin yleisö pÀÀsi esittÀmÀÀn paitsi omia nÀkemyksiÀÀn ilmastonmuutoksesta, myös kysymyksiÀ keskustelun alustajille.

Suora toiminta vs. edustuksellinen demokratia

Kaikki alustajat vaikuttivat olevan yhtÀ mieltÀ siitÀ, ettÀ ilmastonmuutosta tulee hillitÀ ja torjua. Mielipiteet erosivat kuitenkin radikaalisti sen suhteen, millÀ keinoin tÀmÀ tulisi tehdÀ. Keskustelun keskeiseksi asetelmaksi nousi edustuksellisen demokratian ja suoran toiminnan vÀlinen vastakkainasettelu. Pohdittiin, tulisiko asiat hoitaa edustuksellisen demokratian ja poliittisten pÀÀtöksenteon, vai kansalaisten itsensÀ harjoittaman suoran toiminnan, vai kenties nÀiden molempien kautta.

Seminaarin yleisön suunnasta nousee esille huoli siitÀ, ettei edustuksellinen demokratia enÀÀ tÀssÀ vaiheessa riitÀ, sillÀ asia on monelle ihmiselle kiireinen ja ahdistusta aiheuttava.

- Poliittinen pÀÀtöksen teko on kaikkine byrokratioineen usein hidasta. Suora toiminta on kansalaisen ainoa keino toimia itse sen sijaan, ettÀ antaisi vallan toimia jollakin pÀÀttÀjÀlle ylempÀnÀ, yleisöstÀ kommentoidaan.

Greenpeacen Sini Harkin mukaan suora toiminta on hyvÀ keino osoittaa niitÀ asioita, joille tarvitaan ratkaisuja.

- Ennen tÀtÀ viimeaikaista suoraa toimintaa kukaan ei tiennyt Arktiksen öljynporauksesta yhtÀÀn mitÀÀn, hÀn toteaa. - Greenpeacen suora toiminta on tÀysin vÀkivallatonta ja rauhanomaista. Suora toiminta ja vÀkivallattomuus eivÀt poissulja toisiaan. On myös muistettava, ettÀ suora toiminta on vain murto-osa Greenpeacen toiminnasta.

Riitta Myllerin mielestÀ molemmilla - sekÀ suoralla toiminnalla, ettÀ edustuksellisella demokratialla - on ilmastonmuutoksen torjumisessa paikkansa. HÀnen mukaansa suora toiminta on keskeistÀ ihmisten hereille nostamisen ja edustuksellinen demokratia taas lopullisen pÀÀtöksenteon suhteen.

-En olisi mukana politiikassa, jos en luottaisi, ettÀ poliittisella pÀÀtöksenteolla on vaikutusta, hÀn naurahtaa. - Suomi on pÀÀstöjen suhteen hyvÀllÀ tasolla, ja tÀllÀ hetkellÀ ilmastonmuutoksen suhteen tapahtuu paljon. NÀmÀ muutokset on saatu aikaan EU:n pÀÀtöksellÀ vÀhentÀÀ pÀÀstöjÀ 20 prosenttia. Poliittisella pÀÀtöksenteolla on suuri vaikutus, kunhan pÀÀtöksistÀ pidetÀÀn kiinni.

PyhittÀÀkö tarkoitus keinot?

Polemiikkia seminaarissa aiheutti myös kysymys siitÀ, onko sillÀ vÀliÀ, minkÀ asian puolesta mieltÀ osoitetaan – eli pyhittÀÀkö tarkoitus siis keinot. Kokoomusnuorten Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Teemu Tertsusen mielestÀ hyvÀksyttÀvÀn toiminnan raja kulkee lain noudattamisessa, osoitettiin mieltÀ sitten mistÀ asiasta tahansa.

- Kaikenlainen lain rikkominen on mielestÀni yhtÀ tuomittavaa. Miksei eri asioita ajavilla olisi oikeutta tehdÀ samoja asioita? SillÀ, minkÀ asian puolesta mieltÀ osoitetaan, ei ole vÀliÀ, vaan kaikilla jÀrjestöillÀ on oltava samat pelisÀÀnnöt, hÀn pohtii.

Tertsunen nosti esimerkiksi kettutarhaiskut ja vertasi heidÀn tekojensa vakavuutta siihen, jos kokoomusnuoret tunkeutuisivat heidÀn toimistolleen ja harjoittaisivat ilkivaltaa.

Sini Harkki myöntÀÀ, ettÀ kaikilla on Suomessa yhtÀlÀinen oikeus osoittaa mieltÀ. LisÀksi hÀn kuitenkin toteaa jo heti aloituspuheenvuorossaan, ettÀ vÀkivallaton suora toiminta ja aktivismi ovat ilmastonmuutoksen ollessa kyseessÀ tarpeen, vaikka niihin sisÀltyisikin lieviÀ lainrikkomuksia.

Ihmisen omat valinnat vs. ohjailu lakien avulla

Teemu Tertsunen korostaa ihmisen henkilökohtaisten valintojen ja vapaaehtoisen omasta elintasosta luopumisen olevan hyvÀ keino ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Voiko ihminen kuitenkaan vaikuttaa aivan kaikkeen itse? Anna Airaksisen mukaan ei.

- Aina et voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten talosi lÀmmitetÀÀn, hÀn muistuttaa.

Yleisön edustaja ottivat esille myös, ettÀ kaikilla ihmisillÀ ei ole taloudellisen tilanteensa vuoksi varaa suosia ympÀristöystÀvÀllisempiÀ tuotteita. Tetrtsunen kommentoi tÀmÀn olevan kuitenkin priorisointikysymys - jostain muusta pitÀÀ tÀllöin karsia. Osa yleisöstÀ tuntui kannattavan sitÀ, ettÀ valintoja ohjailtaisiin ympÀristöystÀvÀllisempÀÀn suuntaan verotuksen ja lainsÀÀdÀnnön avulla.

Krista Mikkonen puhui lakien ja kieltojen puolesta. Myös Sini Harkin mielestÀ ympÀristölle haitallisia asioita, kuten uusiutumattomia energiamuotoja, tulisi alkaa verottamaan rankemmalla kÀdellÀ.

- Vain omilla pienillÀ pÀÀtöksillÀ ei ongelmia ratkota, vaaditaan lakeja ja kieltoja. PelkkÀ omien valintojen varaan laskeminen ei riitÀ, Mikkonen sanoo.

Muita seminaarissa esille nousseita kysymyksiÀ olivat myös muun muassa se, viekö Sini Saarelan ja kumppaneiden saama mediajulkisuus huomion pois itse asiasta, eli ilmastonmuutoksesta, sekÀ se, onko olemassa pelko siitÀ, ettÀ Greenpeacen malli suorasta toiminnasta aiheuttaisi vÀÀrÀnlaista suoraa toimintaa? Rokumentin taiteellinen johtaja Petri Varis pohti, onko olemassa pelko siitÀ, ettÀ ihmiset ovat enemmÀn kiinnostuneita Sini Saarelan vankisellistÀ kuin itse Arktiksesta ja öljynporauksesta.

 —Elina Saarela, Verkkotoimitus


« takaisin




Seuraava juttu » « Edellinen juttu