Festarielšmšš

Informaatiosota-seminaari: kehen voimme luottaa?

Su 16.11.2014 18:00

Klikkaa Rokumentin perjantaisen Sota kämmenelläsi -seminaarin aiheena oli nykypäivänä käynnissä oleva informaatiosota, jonka muodossa Ukrainan sota ulottuu myös Suomeen.

Seminaari järjestettiin Rokumentin ja ylioppilaslehti Uljaan yhteistyönä. Sen koollekutsujana ja puheenjohtajana toimi muun muassa turvallisuuspolitiikasta bloggaava Rysky Riiheläinen. Lisäksi seminaarissa olivat vieraina myös YLEn toimittaja Jessika Aro, joka on raportoinut informaatiosotaan liittyvistä ilmiöistä työssään, sekä Venäjään erikoistunut Itä-Suomen yliopiston historian professori Jukka Korpela. Keskustelutilaisuuden ideana oli keskustella aiheesta eri kannoilta ja vastata myös yleisön esittämiin kysymyksiin.

Informaatiosodan olemus juuri nyt

Seminaarin alussa, ennen pureutumista syvemm√§ll√§ t√§h√§n melko tuoreeseen ilmi√∂√∂n, Riihel√§inen pyrki m√§√§rittelem√§√§n informaatiosodan olemusta t√§ss√§ ajassa ‚€“ eli siis m√§√§rittelem√§√§n, mit√§ informaatiosodalla oikeastaan tarkoitetaan. Koska kyseess√§ uusi ilmi√∂, on sen m√§√§ritteleminen Riihel√§isen mukaan vasta k√§ynniss√§. Riihel√§inen kuitenkin pyrki hahmottelemaan informaatiosodan olemusta seuraavanlaisesti: h√§nen mukaansa informaatiosota kohdistetaan yksitt√§isiin ihmisiin, ja sill√§ pyrit√§√§n vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin sek√§ heid√§n n√§kemykseens√§ siit√§, miten asioihin pit√§isi suhtautua.

‚€“ T√§√§ll√§ Suomessa ei ole olemassa mit√§√§n suomalaisten yleist√§ mielipidett√§, vaan mielipiteet jakautuvat. Jos t√§ll√§inen yleinen mielipide olisi olemassa, hallinnolla olisi yksi, m√§√§r√§tty suunta, eik√§ asioista tarvitsi keskustella, h√§n muistuttaa.

Informaatiosodassa ihmisten mielipiteisiin pyrit√§√§n siis vaikuttamaan siten, ett√§ ne vastaisivat yksimielisesti informaatiosotaa aseenaan k√§ytt√§vien ihmisten intressej√§. Ilmi√∂t√§ on Riihel√§isen mielest√§ vaikea hahmottaa my√∂s siksi ettei se perinteisen sodan tapaan muodostu niink√§√§n selke√§rajaisista tapahtumista ‚€“ on siis vaikea sanoa, miss√§ informaatiosodan taistelut tarkalleen ottaen k√§yd√§√§n. T√§st√§ huolimatta Riihel√§inen katsoo, ett√§ informaatiosota on yht√§ h√§ik√§ilem√§t√∂nt√§ kuin oikea sota.

‚€“ Informaatiosota on yhteiskunnallinen ilmi√∂, joka n√§kyy seuraustensa kautta. Kaikki k√§yv√§t sit√§, mutta Ven√§j√§ k√§y sit√§ erityisen massiivisesti, h√§n kommentoi.

Riiheläisen mukaan informaatiosota on myös eräänlaista tarinasotaa: siinä pyritään kertomaan mahdollisimman hyviä tarinoita. Esimerkkinä tästä hän mainitsi erään omakohtaisen kokemuksensa. Haluttuaan siirtyä puhumisesta tekoihin hän järjesti Twitter-rauhan rauhanmielenosoituksen, jossa käytettiin hashtagia #Rauhaakiitos. Mielenosoituksen periaatteena oli kohtelias lähestymistapa, ja se oli osoitettu Venäjän suurlähetystölle. Mielenoisoitus poiki lopulta noin 15 twittia. Riiheläinen ajatteli twiittien määrän olevan liian pieni, jotta mielenosoituksella voitaisiin vaikuttaa asioihin. Riiheläisen yllätykseksi Venäjän suurlähetystö kuitenkin vastasi. He kiittivät viestistä, mutta sanoivat sen tulleen kuitenkin väärään osoitteeseen. Lisäksi he alkoivat myöhemmissä viesteissään käyttää samaa #Rauhaakiitos -hashtagia kuin Twitterin rauhanmielenosoitukseen osallistuneet.

Riiheläinen tulkitsi, että nappaamalla mielenosoituksessa käytetyn #Rauhaakiitos -hashtagin käyttöön omissa viesteissään Venäjän suurlähetystö pyrki hämärtämään Twitter-mielenosoituksen merkitystä sekä kääntämään asioiden laidan mieleisikseen. Jukka Korpela näki asian eri tavoin.

‚€“ En usko, ett√§ t√§ss√§ olisi yritetty vaientaa ket√§√§n. Kyse oli Ven√§j√§n suurl√§hetyst√∂ k√§ytt√§m√§st√§ keskustelupuheenvuorosta, eih√§n ket√§√§n voi kielt√§√§ k√§ym√§st√§ keskustelua, h√§n totesi.

Korpela oli Riiheläisen kanssa eri linjoilla myös siitä, että erityisesti juuri Venäjä pyrkisi vaikuttamaan ihmisiin ja heidän mielipiteisiinsä käymänsä informaatiosodan avulla. Hän huomautti, että kaikki informaatio on aina levittäjänsä kannalta esitettyä propagandaa.

‚€“ Eroavaisuudet k√§sityksiss√§ saattavat johtua my√∂s kulttuurisista eroista. L√§nsimaiset j√§rjestelm√§t ovat moniarvoisia, kun taas Ven√§j√§ll√§ pidet√§√§n moraalisesti v√§√§r√§n√§ sit√§, jos henkil√∂ on eri mielt√§ kuin valta on. Siell√§ tieto on siis selvemmin totta koko yhteis√∂lle, eik√§ ihmisi√§ tarvitse pakottaa olemaan samaa mielt√§, h√§n sanoi. ‚€“ My√∂s se tieto, johon me suomalaiset peilaamme Ven√§j√§n hallinnon sanomisia, on jonkun henkil√∂n intressien mukaan tuotettua ja siin√§ suhteessa tarkoituksenmukaista.

Kehen voimme siis oikeastaan enää luottaa?

Venäjän mahdollinen trolliarmeija

YLEn toimittaja Jessika Aro kirjoittaa raporttia Venäjän mahdollisesta trolliarmeijasta. Aloitettuaan selvityksen tekemistä ja kysyttyään syyskuussa ihmisiltä heidän kokemuksistaan trolli-ilmiöstä, hän huomasi pian joutuneensa nimittelyn, mustamaalamisen ja häirinnän kohteeksi.

‚€“ Minun on muun muassa ep√§ilty ty√∂skentelev√§n Yhdysvaltojen turvallisuuspalvelulle. Lis√§ksi minua on nimitelty muun muassa Nato-trolliksi sek√§ russofobiksi, h√§n kertoo.

Aro kokee, ett√§ h√§net on tarkoituksella haluttu vaientaa. Vaientamisyritysten takana h√§n ep√§ilee olevan Pietarin l√§hell√§ sijaitseva niin sanottu trollitehdas ‚€“ valtion ylh√§√§lt√§ p√§in johtaman informaatiokampanjan ty√∂ntekij√∂ist√§ koostuva Ven√§j√§n trolliarmeija. Aron mukaan trolliarmeijan teht√§v√§n√§ on toimia sosiaalisessa mediassa ymp√§ri maailmaa ja olla siten er√§√§nlainen vallan k√§yt√∂n v√§line.

Myös Riiheläisellä on kokemusta nimittelystä sekä siitä, että hänet yritetään vaientaa.

‚€“ My√∂s minua on kutsuttu muun muassa Naton k√§tyriksi. Minua vastaan on masinoitu informaatio-operaatiota, joilla yritet√§√§n vaikuttaa suomalaisten mielipiteisiin.

Riiheläisen mukaan Venäjä on informaatiosodan ja trolliarmeijan kautta organisoinut pettymyksen länsimäiseen systeemiin, ja esimerkiksi Euroopan Unioniin, omaksi hyödykseen.

‚€“ Vihollisen vihollinen on usein yst√§v√§.

Riiheläinen määrittelee trollauksella tarkoitettavan asiattomien ja vihamielisten, usein salanimien suojissa esitettyjen kommenttien levittämistä. Aro toteaa, että trollaamista harrastavia ihmisiä yhdistää usein myös naisvihamielisyys sekä lukutaidon ja lähdekriittisyyden piirre. Hän kritisoi sitä, etteivät trollaajat mene alkuperäisin tiedon lähteille, vaan vetoavat tietoon, joka on huonosti lähteytettyä. Esimerkiksi salaliittoteoriat tarjoavat usein ehjän selityksen maailmalle, mutta kunnollisia lähteitä niissä ei yleensä ole.

Riiheläinen ja Aro korostavat, etteivät suinkaan tarkoita trollilla Venäjän nykyhallinnon puolella olevaa henkilöä tai muuten heidän kanssaan eri mieltä olevaa ihmistä.

‚€“ Ei ole v√§lil√§, mit√§ ihminen kannattaa. Ainoastaan sill√§ on v√§li√§, ett√§ ihminen k√§ytt√§ytyy loukkaavasti muita kohtaan, Aro sanoo.

‚€“ En tietenk√§√§n tarkoita sit√§, ettei toinen saisi olla eri mielt√§. Tarkoitan trollilla enemm√§nkin huonosti k√§ytt√§ytyv√§√§ verkkokeskustelijaa, oli h√§n sitten mit√§ mielt√§ tahansa, Riihil√§inenkin painottaa.

Korpelan näkemyksen mukaan informaatiosota on vakava asia silloin, jos valtiollinen taho käyttää sitä aseenaan vaikuttaakseen toiseen valtioon. Tällöin kyseessä ei näet olisi enää kansalaiskeskutelu. Hänen mukaansa rajaa siitä, mikä on organisoitua ja mikä atk-verkkoluonteen vuoksi syntyvää informaatiosotaa, on hankala vetää.

‚€“ Informaatiosotaa on j√§rkev√§ k√§ytt√§√§ aseena, koska sen avulla asioita voidaan vied√§ l√§pi, Korpela kommentoi. ‚€“ Informaatiosodalla valtion toimesta tehtyn√§ halutaan saada jotakin aikaan. Suomeen Ven√§j√§n suunnalta kohdistuvan informaatiosodan yksi keskeisist√§ tavoitteista on se, ettei Suomi liittyisi Natoon. Toisaalta taas Atlantin takaa tulee sen suuntaista propagandaa, ett√§ Suomen tulisi liitty√§ Natoon.

Sodankäyntiä kämmenellä

Er√§√§n yleis√∂st√§ esitetyn kommentin mukaan nyky√§√§n vallitsee mielipiteiden tasa-arvo ‚€“ huolimatta siit√§, etteiv√§t kaikki mielipiteet perustu faktoihin. My√∂s Korpela harmittelee, ett√§ siin√§ miss√§ ennen argumentoitiin, esitet√§√§n nykyisin vain mielipiteit√§ puolesta ja vastaan.

‚€“ Toisaalta ollaan sivistyneempi√§ kuin ikin√§, mutta toisaalta taas nykyteknologia tarjoaa v√§lineet my√∂s sivistym√§tt√∂mien mielipiteiden tuomiseksi esille, yleis√∂n edustaja kiteytt√§√§.

Mikäli epäilyt Venäjän trolliarmeijasta pitäisivät paikkansa, uutta teknologiaa hyödynnettäisiin myös valtion toimesta sinänsä jo ennestään tutun ja ikiaikaisen asian eli propagandan toteuttamiseen. Korpela muistuttaa, ettei propaganda ja vaikuttamaan pyrkiminen ole suinkaan uusi ilmiö, vaan sitä on ollut historiassa jo pitkään.

‚€“ Mielipiteiden manipuloiminen liittyy aina sodank√§yntiin. Kyseess√§ on saman asian toteuttaminen uudenlaisin v√§linein, h√§n toteaa.

Riiheläinen sen sijaan painottaa, että vaikka kyseessä ole uusi ilmiö, on informaatiosotaa huomattavasti helpompi käydä nyt, viestintäteknologian, kännyköiden ja kattavan lukutaidon aikakautena.

‚€“ Viestint√§teknologia ja √§lypuhelimet tekev√§t propagandasta tehokkaan tavan vaikuttaa. Ihmisill√§ on nykyisin suurempi alttius t√∂rm√§t√§ propagandaan, h√§n pohtii. ‚€“ Ennen oli v√§hemm√§n informaatiota, ja propagandaa kontrolloitiin eri tavalla. Nyky√§√§n k√§ynniss√§ olevan informaatiosodan my√∂t√§ voidaan luoda erilaisia skenaarioita siit√§, mit√§ on mahdollisesti saattanut tapahtua. Aina l√∂ytyy joku, joka uskoo.

Mielipiteisiimme pyritään siis vaikuttamaan lähes joka suunnasta. Kämmenillämme lepäävillä älypuhelimillä ja tableteilla käydään alati jatkuvaa sotaa, jolta on Riiheläisen mukaan mahdollista suojautua ainoastaan lopettamalla lukemisen ja internetin käyttämisen.

Miten pärjätä informaatiosodan keskellä?

Informaatiosodalta ja vaikuttamisyrityksiltä ei siis juuri voi suojautua, ellei sitten ole halukas elämään pimennossa, jonka elämä ilman internetiä aiheuttaa. Mikä siis lääkkeeksi, jos mielii selvitä järjissään kaiken ympäröivän vihamielisen kirjoittelun ja muun trollaamisen keskellä?

Jessika kehottaa trollaamisen kohteeksi joutuneita yrittämään suhtautua asiaan huumorilla, koska tietää kokemuksesta, että muiden itseen kohdistuvasta nimittelystä, uhkailusta ja häirinnästä voi tulla paha mieli.

Korpela taas peräänkuuluttaa sivystystä, koulutusta sekä kiinnostumista yhteiskunnallisista asioista. Hän uskoo niiden muiden positiivisten vaikutusten ohella myös parantavan internetissä tapahtuvan kirjoittelun laatua sekä ihmisten nettikäyttäytymistä. Korpela mainitsee myös nettiin kirjoittamisen kultaisen säännön: älä kirjoita nimimerkin takaa mitään, mitä et olisi valmis sanomaan omalla nimelläsi.

Myös Riiheläinen kehottaa internetissä keskustelevia säilyttämään maltin ja älyllisen suhtautumisen asioihin. Lisäksi hän korostaa, että keskustelun jatkaminen on erittäin tärkeää.

‚€“ Ei saa muuttua vaisuksi sen takia, ett√§ pelk√§√§.

 — Elina Saarela, Verkkotoimitus

 

« takaisin



Seuraava juttu > < Edellinen juttu