Festarielšmšš

Svengiä sivu- ja syvyyssuunnassa

La 15.11.2014 13:30

Klikkaa Riku Mattila kertoi perjantaisessa seminaarissa Teatteriklubilla, että päätyi tuottajaksi tee-se-itse-meiningillä. Pois ei voida kuitenkaan lukea Röyhkän Kaukoon tutustumisen merkitystä.

‚€“ Aloitin itse musiikin harrastamisen punkpiireiss√§. Sielt√§ tulee se kokeilunhalu tehd√§ itse. Kaukossa taas kolahtivat tekstit. H√§nell√§ musiikillinen anti voi olla aika ailahtelevaa, mutta tekstit ovat niin syv√§llisi√§, ett√§ niiden viereen on mahtavaa maalata musiikillisia elementtej√§.

Parhaiten Mattila saa kuvailtua omaa työskentelyään juuri maalaamiseksi. Musa pitää saada viihdyttäväksi, olipa se missä kontekstissa tahansa. Esimerkiksi Mattila nostaa kappaleen Kaksi vuotta sujut.

‚€“ Kaukon demot ovat joskus tosi primitiivisi√§, ja niist√§ saa kaivaa asioita esiin. T√§h√§n biisiin halusin saksofoneja puhtaasti diggailusyist√§. Referenssin√§ k√§ytin Devendra Banhartin I Feel Just Like a Child ‚€“kappaletta.

Referenssi toimii työkaluna silloin, kun sanoja ei ole.

‚€“ Ei ole varsinaisesti olemassa mit√§√§n lempilevyj√§, joita aina k√§ytt√§isin, koska eri artistien kohdalle sopii eri jutut. Tai ainakaan en my√∂nn√§, ett√§ mulla sellaisia levyj√§ olisi!

Asiat järjestykseen

Kun Mattila saa työkeikan, hän alkaa kuunnella artistin demoja ja pohtimaan, mitä lisää voisi musiikkiin tuoda. Työn luonteen herkkyys ja psykologisuus tulee esiin erityisesti laulajien kanssa.

‚€“ Miksi ihminen p√§√§tyy esitt√§v√§lle alalle? Koska h√§n haluaa huomiota. Jotkut haluavat olla herroja talossa, toisia joutuu muistuttelemaan aikatauluista.

Mattila itse on pedantti, ja suunnittelee melkeinpä lukujärjestyksen asioiden kulusta. Studioon ei tuoda valmistelematonta materiaalia ja miksaus- ja masterointivaiheessa on tietty hierarkia.

‚€“ Tuottaja on vastuussa artistille ja levy-yhti√∂lle. Joskus esimerkiksi miksaaja saattaa olla mustasukkainen, kun h√§nen ehdotuksensa sivuutettiin, mutta tuottaja m√§√§r√§√§.

Maija Vilkkumaan Superpallo-levyn aikaan Mattila istui artistin kanssa kriisipalaverissakin.

‚€“ Maija soitti ja kysyi, mit√§ mielt√§ olen demoista. Olin juuri tullut lomalta ja viel√§ lomahypess√§, ja sanoin ronskisti ett√§ ihan hyvi√§ mutta kaks ei toimi ollenkaan. Seuraavana p√§iv√§n√§ studiossa minua odotti leijonaemo ja h√§nen laumansa, odottaen perusteluita. Et s√§ voi sanoa taiteilijalle, ett√§ hei ihan kiva mutta pari biisi√§ on huonoja. Ei ne kohteliaisuudet siin√§ merkkaa en√§√§ mit√§√§n. Onneksi artisti halusi ehdottaa kriisipalaveria, jossa k√§ytiin asiat l√§pi. Vaikka olin tehnyt Maijan kanssa jo muutaman levyn aiemmin, pit√§√§ silti osata olla sanoissaan hienovarainen ja kunnioittaa s√§vellysty√∂t√§.

Laadukasta äänittämistä ja pientä pöhinää

Studiotyöskentelyn teknisissä asioissa päätöksiä lykätään yhä enemmän. Päätökset olivat ennen ronskimpia, eikä niihin voinut enää palata. Nyt pyritään säästämään aikaa ratkaisujen teossa, vaikka tosi asiassa aikaa menee vähintään yhtä paljon.

‚€“ Sit√§ voi mietti√§, ett√§ miksi laittaa viitt√§ raitaa tulemaan yhteen kaiuttimeen? Onhan siin√§ toki viisi potenssiin kolme mahdollisuutta blendata niit√§ j√§lkik√§teen, mutta musan kannalta 50 eri jutun sijasta voi yritt√§√§ huomata vaikkapa kolme isointa juttua. Kun halutaan v√§litt√§√§ tunteita, √§√§nityksen laadun tulee olla korkea. S√§vyis√§n laulu√§√§nen tallentamiseen ei tarvita v√§ltt√§m√§tt√§ kikkailuja.

Mattila pohtii, ettei 1930-40 ‚€“lukujen j√§lkeen √§√§nityksen teknisess√§ kehityksess√§ ole juuri tapahtunut mit√§√§n merkitt√§v√§√§.

‚€“ Vanhat jazzlevyt kuulostavat viel√§kin t√∂rke√§n hyvilt√§. Niiden teossa k√§ytetyt laitteet maksavat edelleen maltaita. Hyv√§ mikrofoni ja laadukas esivahvistus ovat t√§rkeimpi√§.

Mattila pyrkii siihen, että levy kuin levy tuottaisi aina jonkinlaisen reaktion kuulijoissa.

‚€“ Pieness√§ maassa, v√§hemm√§n nimekk√§iden artistien kohdalla se on joskus haasteellista. Mutta p√∂hin√§√§ pit√§√§ √§√§nitteest√§ synty√§, siihen pyrin.

 — Niina Mutanen, Verkkotoimitus

 

« takaisin



Seuraava juttu > < Edellinen juttu