Di'Anno: Iron Maiden's Lost Singer

Rosoisilta rampeilta pyörätuoliin
Kun Paul Di’Anno liittyi Iron Maiden -yhtyeeseen vuonna 1978, muodostuivat Iron Maiden ja Killers -levyt, jotka räjähdysmäisesti levisivät ympäri maailmaa ihmisten levysoittimille. Kuitenkin vuonna 1981 Di’Anno lensi pääosin päihdeongelmien takia Iron Maidenista ulos, ja hänen tilalleen tuli aikanaan paljon puhuttanut Bruce Dickinson.

Wes Orshoskin dokumentti Di’Anno: Iron Maiden’s Lost Singer keskittyy Di’Annon myöhempiin vuosiin, vakaviin terveysongelmiin ja elämään pyörätuolissa, jonka hän ei kuitenkaan anna estää lavoille nousemista. Dokumentti käsittelee kaunistelematta hänen sairauksiaan, masennustaan ja taloudellisia vaikeuksiaan – ja avaa siinä sivussa kirjaimellisesti myös hänen jalkansa.

Vaikka lääkärit kertoivat jo positiivisia uutisia hänen mahdollisuuksistaan kävellä tulevaisuudessa, ei Paul Di’Anno koskaan pystynyt luopumaan pyörätuolistaan. Hän kuoli sydänpysähdykseen lokakuussa 2024. Ura Iron Maidenissa jäi albumien määrässä mitattuna lyhyeksi, mutta Di'Annon laulutyyli ja valtava panos yhtyeen alkuaikojen soundiin tekivät hänestä yhden yhtyeen historian merkittävimmistä hahmoista ja hänen vaikutuksensa elää edelleen vahvana.